Olimme siirtolapuutarhalla haravointitalkoissa.
Tällä kertaa harvalukuinen mutta sitäkin ahkerampi joukko teki puhdasta jälkeä.
Kallansillat tuskin näkyivät kun järvestä nousi usvaa.
Tämä on alati elämää ihmettelevän naisihmisen blogi, jolle nukkekotiharrastus ei riittänyt vaan piti saada mökki jonne itsekin mahtuu sisälle. Siispä siirtolapuutarhamökki oli seuraava vaihe. Neljäs kesä puutarhurina on takanapäin. Virkkuukoukku pysyy myös kädessäni ja olenkin suorastaan virkkuukoukussa ainakin talvisin, koska käsillä on oltava aina jotain tekemistä.
lauantai 21. lokakuuta 2017
torstai 5. lokakuuta 2017
Luopumista
Vaikka elämä kaiken kaikkiaan on ihanaa ja ihmeellistä, siihen olennaisena osana kuuluu luopuminen.
Niinkin pieneltä tuntuva juttu kuin viimeisten kesäkukkien riisuminen ja kompostiin silppuaminen tuntuu ikävältä.
Toin viimeiset kukat kotiin maljakkoon. Siinä ne saavat tuoksua vielä hetken.
Niinkin pieneltä tuntuva juttu kuin viimeisten kesäkukkien riisuminen ja kompostiin silppuaminen tuntuu ikävältä.
Toin viimeiset kukat kotiin maljakkoon. Siinä ne saavat tuoksua vielä hetken.
keskiviikko 13. syyskuuta 2017
Omppupomppu ohhoijaa
Pudokkaita, rupisia osa pupun järsimiä. Tämä on jokapäiväinen puuha näinä päivin. Ei muuta kuin kompostiin, toisaalta harmi mutta maaksihan ne jälleen muuttuvat. Kerätessäni ajattelin tänään, että kyllä me tämän edestä saimme nauttiakin omenankukista ja pörriäisistä niiden ympärillä.
torstai 24. elokuuta 2017
keskiviikko 16. elokuuta 2017
sunnuntai 13. elokuuta 2017
Kutsumattomat ja kutsutut
Tämä kutsumaton vierailee harva se päivä pihallamme.
Viimeksi yllätimme sen pistelemässä perunanvarsia poskeensa.
Jo on herkut. Eilen vietimme Päivärannassa Avoimet ovet- päivää jolloin pihallamme kävi kaksijalkaisia toivottuja vieraita satakunta.
Kiitos kaikille ihanille ihmisille jotka olivat kiinnostuneita tavastamme viettää kesiä pikkuparatiisissamme.
sunnuntai 6. elokuuta 2017
Tuoksuja ja tunnelmavaloja
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)