Lumikelloja

Piti hieraista silmiä, takapihalla pistää lumen keskeltä lumikellon nuppuja. Muina talvina tähän aikaan samalla kohtaa on ollut ainakin metri lunta.

Naistenpäivän kunniaksi valmistui tämän kevään ensimmäinen pääsiäismuna.

Ideavaras iski

Kädentaitomessuilla näin isoäidinneliö korvikset.
Johan nuo piti itsekin värkätä.

Oudoilla jäljillä

Eilen illalla ihmettelimme jäällä outoja jälkiä.
Kaikki vähänkin suuremmat neljalkaiset ehdoteltiin, mutta miespuolinen henkilö arveli, että ahma siitä on jolkutellut.

Tämän aamun Savon Sanomat vahvisti asian. Kallaveden jäällä oli tosiaan havaittu ahman jäljet.

Kyläilemässä

Olimme eilen kyläilemässä, pienessä keltaisessa talossa, talossa jossa asuvat kissaneidit Martta ja Siiri.
Lisäksi talossa asuvat Martan ja Siirin emännät, tokihan kisut tarvitsevat palveluskuntaa.
Martta on niin ujo, että näyttäytyy vieraiden läsnäollessa vain jos hänet kaivetaan päiväpeiton alta tai kylppärin pyyhehyllyltä.
Siiri sen sijaan on rohkeampi, asettui kuvattavaksi ja kertoi seuraavan jutun.

Hei, olen Siiri, eilen suussani oli hiiri.
Emäntä säikähti ja kiljaisi,
hiiri suustani oitis putosi.
Pesukoneen taakse se tunkeutui ja
härdelli mitä hurjin siitä sukeutui.
Sen koommin saalistani nähnyt en,
sitä vieläkin tässä ihmettelen.

Elämysviikonloppu

Huikeeta, köröttelimme bussilla lauantaina Hesaan teatteriretkelle katsomaan Vielä ehtii näytelmää
Helsingin kaupunginteatteriin

Käsikirjoitus Carin Mannheim (suom. Liisa Urpelainen) dramaturgi Merja Turunen, ohjaus Pertti Sveholm, lavastus Jyrki Seppä, puvut Sari Salmela, valosunnittelu Risto Heikkerö, äänisuunnittelu Mauri Siirala, maskit Henri Karjalainen.

• Rooleissa Riitta Havukainen, Jukka Rasila/Jouko Klemettilä, Ulla Tapaninen, Leena Uotila, Vesa Vierikko, Kaisa Torkkel 

Alussa tuntui, että tuleekohan tästä hauskaa (odotukset oli kovat) mutta kun alkuun päästiin niin johan naurukin irtosi.

Kultturelliksi lopuksi poistuimme teatterista Vesa Vierikon ja Ulla Tapanisen vanavedessä.

Yövyimme Sokos hotelli Presidentissä ja aamupalan jälkeen lähdimme Wanhaan Satamaan Kädentaito-messuille. Olin siellä kuin Liisa ihmemaassa. Tässä muutamia välähdyksiä, kuvien muodossa.

Tarttui sieltä kuvien lisäksi  yhtä jos toistakin, mutta ennen kaikkea ideoita.

Lopuksi söimme hyvin ja eikun kotimatkalle. Iltauutisille ehdittiin kotiin väsyneinä mutta mielellä, että kyllä kannatti. 

Laivonsaaren laavulla

Nuotiolla, hiillosta odotellessa.

Kohta maistuu makkara.

Kahvia kuksasta.

Hyvä on hiihtäjän hiihdellä...

... kun on uudet Salomonit alla.
Hanki ei vielä hohtele, mutta kyllä se kevätaurinkokin vielä jonain päivänä ilmestyy.

Kansakoulussa saivat kitkettyä minusta hiihtämisen ilon tyystin, mutta ei sentään kokonaan.
Hyvin luisti suksi, kun henkilökohtainen voitelumestari...

... hiihteli edellä.